kellopeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kellopeli (5)
- kromaattinen lyömäsoitin, jonka metallisia kieliä soitetaan kovilla kapuloilla napauttamalla
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkelːoˌpeli/
- tavutus: kel‧lo‧pe‧li
Etymologia[muokkaa]
- yhdyssana sanoista kello ja peli < käännöslaina saksan sanasta Glockenspiel
Käännökset[muokkaa]
1. eräs lyömäsoitin
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kellopeli Kielitoimiston sanakirjassa