kalistaa

Suomi

Verbi

kalistaa (53) (taivutus[luo])

1. synnyttää kaliseva ääni

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑlist̪ɑːˣ/
• tavutus: ka‧lis‧taa

Etymologia

• verbi kalista (konsonanttivartalo kalis- + pääte -taa)

Käännökset

1. synnyttää kaliseva ääni

englanti: rattle

unkari: csörget

Liittyvät sanat

• kalikka, kalina

Synonyymit

• kalisuttaa

Johdokset

• substantiivit: kalistaminen, kalistin
• verbit: kalistella

Aiheesta muualla

• kalistaa Kielitoimiston sanakirjassa