isällinen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

isällinen (38)

  1. sellainen, jolla on isä
  2. isälle ominainen t. tavanomainen
    Toilauksistaan Pekka sai isälliset nuhteet.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈisælˌlinen/
  • tavutus: i‧säl‧li‧nen

Etymologia[muokkaa]

isä + -llinen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]