intohimo

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

intohimo (1)

  1. kiihkeä tunne tai vakaumus; pysyvä, voimakas halu tai sen kohde
    Saippuaoopperoista ei intohimoja puutu.
    Intohimot ovat johtaneet murhiinkin.
    Ranskan kieli ja ranskalainen kulttuuri ovat hänen intohimonsa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈint̪oˌhimo/
  • tavutus: in‧to‧hi‧mo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]