införa

Ruotsi

Verbi

införa (2)

1. tuoda (jonnekin uutena)
2. tutustuttaa, totuttaa, tuoda (maahan)
3. panna alulle, ottaa käyttöön
4. (oikeustiede) panna voimaan (laki, asetus)

Taivutus

Taivutus – införa
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	inför	införs, införes
imperfekti	införde	infördes
supiini	infört	införts
imperatiivi	inför	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: införa
• passiivin infinitiivi: införas
• aktiivin part. prees: införande
• passiivin part. prees: införandes
• part. perf.: yl. införd, n. infört, määr./mon. införda

Etymologia

in- + föra

Aiheesta muualla

• införa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• införa Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)