Siirry sisältöön

incident

Wikisanakirjasta

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

incident (monikko incidents)

  1. tapaus, sattumus
  2. välikohtaus

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Ranska

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

incident m., incidente[luo] f. (monikko incidents[luo] m., incidentes [luo] f.)

  1. johtuva, odottamaton, oheis-, sivu-

Substantiivi

[muokkaa]

incident m.

  1. tapaus, sattuma, sattumus
    Nouvel incident dans la centrale nucléaire du Tricastin.
  2. välikohtaus

Idiomit

[muokkaa]

Romania

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
genetiivi/datiivi
yksikkö unui incident
määräinen incidentului
monikkounor incidente
määräinenincidentelor

incident n. (määräinen: incidentulmonikko: incidente, määräinen: incidentele)

  1. välikohtaus
  2. tapaus, onnettomuus

Tšekki

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

incident m.

  1. välikohtaus
    Ministerstvo se zastalo diplomata, žádá Berlín o vysvětlení incidentu na letišti – Ministeriö puolustaa diplomaattia, pyytää Berliinistä selitystä välikohtaukseen lentokentällä. (iDNES)