ilmi

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Ilmi


Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

ilmi (ei vertailuasteita)

  1. julki, esiin, esille
    Kun kävi ilmi, että molemmat suunnittelivat matkaa Tukholmaan, miehet päättivät matkustaa yhdessä.
    Betonirakentamisessa on tänä vuonna tullut ilmi poikkeuksellisen pahoja laatuongelmia. (hs.fi)
    Pettynyt ja raivostunut roomalaisylimys antoi Lucian ilmi vainoojille.
    Rakennus oli ilmiliekeissä.

Etymologia[muokkaa]

Sana on ilma-substantiivin i-latiivi ja merkityksenkehitys on ehkä ollut ’ilmaan’ > ’julki’.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ilmiantaja, ilmianto, ilmiasu, ilmielävä, ilmiliekki, ilmiriita, ilmiselvä, ilmisota

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908. s. 32