ilmaherruus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ilmaherruus (40)
- (sodankäynti) ilmatilan hallinta ja sen käytön kielto viholliselta (myös kuvaannollisesti)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈilmɑˌherːuːs/
- tavutus: il‧ma‧her‧ruus
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. ilmatilan hallinta ja sen käytön kielto viholliselta
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ilmaherruus Kielitoimiston sanakirjassa