hum

Englanti

Substantiivi

hum

1. hulina, hurina

Substantiivi

hum

1. humista, hyristä, hyräillä, surista

Kroatia

Substantiivi

	yksikkö	monikko
nominatiivi	hȗm	hȕmovi
genetiivi	hȗma	hȕmōvā
datiivi-lokatiivi	hȗmuD húmuL	hȕmovima
akkusatiivi	hȗm	hȕmove
vokatiivi	hume	hȕmovi
instrumentaali	hȗmom	hȕmovima

hȗm m. 

1. pieni kukkula

Ääntäminen

• IPA: /xûːm/
• tavutus: hum

Liittyvät sanat

Synonyymit

• brežuljak

Aiheesta muualla

• hȗm Školski rječnik hrvatskoga jezika

Ranska

Interjektio

hum m. ^{kova H, ei sido}

1. ilmaisee epäilystä tai erimielisyyttä
2. (yleensä toistettuna) yrittää kiinnittää huomion puhujaan tai ilmaista paikallaolosta