hukuttaa
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]hukuttaa (53-C) (taivutus[luo])
- tappaa upottamalla, upottaa kuoliaaksi
- (murteellinen) hukata, kadottaa
- (Raamattu) hävittää, tuhota
- (kuvaannollisesti) antaa ylenpalttisesti jotain
- hukuttaa kiitoksiin, lahjoihin
- hukuttaa valituksiin
- (kuvaannollisesti) jättää alleen
- tämän metelin hukutti äkkiä sydäntä särkevä kiljunta kuoleman-kamppausta kärsivien puolelta, -- (Prinssi ja kerjäläispoika, suom. Tyko Hagman, 1908)
- (kuvaannollisesti) peittää jollain toisella
- hukuttaa murheensa alkoholiin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhukut̪ːɑːˣ/
- tavutus: hu‧kut‧taa
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]2. hukata
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- (tappaa) hukkua, hukkuminen
- (kadottaa) hukka
- (tuhota) hukka, hukkua
Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hukuttaminen
- verbit: hukuttautua