huipentuma
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]huipentuma (10)
- huipennus, kohokohta, huippu, huippukohta
- korkein saavutettu laadullinen taso
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhui̯penˌt̪umɑ/
- tavutus: hui‧pen‧tu‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huipentuma | huipentumat |
| genetiivi | huipentuman | huipentumien (huipentumain) |
| partitiivi | huipentumaa | huipentumia |
| akkusatiivi | huipentuma; huipentuman |
huipentumat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huipentumassa | huipentumissa |
| elatiivi | huipentumasta | huipentumista |
| illatiivi | huipentumaan | huipentumiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huipentumalla | huipentumilla |
| ablatiivi | huipentumalta | huipentumilta |
| allatiivi | huipentumalle | huipentumille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huipentumana | huipentumina |
| translatiivi | huipentumaksi | huipentumiksi |
| abessiivi | huipentumatta | huipentumitta |
| instruktiivi | – | huipentumin |
| komitatiivi | – | huipentumine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | huipentuma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. Selite puuttuu.
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |