hein

Viro

Substantiivi

hein (gen heina, part heina, adt heina)

1. heinä

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 23u hein

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	hein	heinad
genetiivi	heina	heinte
partitiivi	heina	heinu heinasid
illatiivi	heina heinasse	heintesse heinusse
inessiivi	heinas	heintes heinus
elatiivi	heinast	heintest heinust
allatiivi	heinale	heintele heinule
adessiivi	heinal	heintel heinul
ablatiivi	heinalt	heintelt heinult
translatiivi	heinaks	heinteks heinuks
terminatiivi	heinani	heinteni
essiivi	heinana	heintena
abessiivi	heinata	heinteta
komitatiivi	heinaga	heintega

ÕS 22u

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	hein	heinad
genetiivi	heina	heinade
partitiivi	heina	heinu heinasid
illatiivi	(lyhyt) heina	heinadesse (heinusse)
	(pitkä) heinasse
inessiivi	heinas	heinades (heinus)
elatiivi	heinast	heinadest (heinust)
allatiivi	heinale	heinadele (heinule)
adessiivi	heinal	heinadel (heinul)
ablatiivi	heinalt	heinadelt (heinult)
translatiivi	heinaks	heinadeks (heinuks)
terminatiivi	heinani	heinadeni
essiivi	heinana	heinadena
abessiivi	heinata	heinadeta
komitatiivi	heinaga	heinadega

Teemamuodot lihavoitu.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• heinakuu, heinamaa, härghein, kardhein, kastehein

Aiheesta muualla

• hein Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• hein sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)