harkittu
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
harkittu (1-C) (komparatiivi harkitumpi, superlatiivi harkituin) (taivutus [luo])
- sellainen, jota on pohdittu, pohdinnan kohteena ollut; punnittu, puntaroitu; tarkkaan ajateltu, perusteellisesti mietitty
- (oikeustiede) tarkoituksellinen, suunnitelmallinen
- harkittu teko
Etymologia[muokkaa]
- 2. partisiippi verbistä harkita pass.
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, jota on pohdittu, pohdinnan kohteena ollut; punnittu, puntaroitu; tarkkaan ajateltu, perusteellisesti mietitty
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: harkitusti
Aiheesta muualla[muokkaa]
- harkittu Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
harkittu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä harkita