häving

Viro

Substantiivi

häving (gen hävingu, part hävingut)

1. tuho, häviö, turmio

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 2 (õpik) õpik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	häving	hävingud
genetiivi	hävingu	hävingute
partitiivi	hävingut	hävinguid
illatiivi	hävingusse	hävingutesse hävinguisse
inessiivi	hävingus	hävingutes hävinguis
elatiivi	hävingust	hävingutest hävinguist
allatiivi	hävingule	hävingutele hävinguile
adessiivi	hävingul	hävingutele hävinguil
ablatiivi	hävingult	hävingutelt hävinguilt
translatiivi	hävinguks	hävinguteks hävinguiks
terminatiivi	hävinguni	hävinguteni
essiivi	hävinguna	hävingutena
abessiivi	hävinguta	hävinguteta
komitatiivi	hävinguga	hävingutega

Liittyvät sanat

• hävitama
• hävimine, hukk, kadu
• hävitus

Lähteet

• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.
• ÕS "Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006"

Aiheesta muualla

• häving Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)