häll

Ruotsi

Substantiivi

häll yl. (2) (yks. määr. hällen[luo], mon. epämäär. hällar[luo], mon. määr. hällarna[luo])

1. kallio, paasi
2. kivilaatta
3. hella, liesi

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• hällristning

Verbi

häll

1. imperatiivimuoto verbistä hälla

Viro

Substantiivi

häll (gen hälli, part hälli)

1. kehto

   Kiigutan last hällis.

   Kiikutan lasta kehdossa.

   hällist hauani

   kehdosta hautaan

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	häll	hällid
genetiivi	hälli	hällide
partitiivi	hälli	hälle hällisid
illatiivi	hälli hällisse	hällidesse
inessiivi	hällis	hällides
elatiivi	hällist	hällidest
allatiivi	hällile	hällidele
adessiivi	hällil	hällidel
ablatiivi	hällilt	hällidelt
translatiivi	hälliks	hällideks
terminatiivi	hällini	hällideni
essiivi	hällina	hällidena
abessiivi	hällita	hällideta
komitatiivi	hälliga	hällidega

Liittyvät sanat

• hällima, hällitama
• hällipäev
• hällilaps, hällilaul
• (painotuote) hällitrükis

Synonyymi

• kätki

Aiheesta muualla

• häll Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Võro

Substantiivi

häll (gen hällü, part hällü)

1. kehto

   Lats' maka hällün.

2. Lapsi nukkuu kehdossa.

   hällüst havvaniq

   kehdosta hautaan

Lähteet

• võro-eesti-võro sõnaraamat / Võro instituut 2013

Verkkoversio: synaq