häll

Katso myös: Häll, hall, Hall, håll, Håll

Ruotsi

Substantiivi

häll yl. (2) (yks. määr. hällen[luo], mon. epämäär. hällar[luo], mon. määr. hällarna[luo])

1. kallio, paasi
2. kivilaatta
3. hella, liesi

Verbi

häll

1. (taivutusmuoto) imperatiivimuoto verbistä hälla

Viro

Substantiivi

häll (gen hälli, part hälli)

1. kehto

   Kiigutan last hällis.

   Kiikutan lasta kehdossa.

   hällist hauani

   kehdosta hautaan

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

Liittyvät sanat

• hällima, hällitama
• hällipäev
• hällilaps, hällilaul
• (painotuote) hällitrükis

Synonyymi

• kätki

Aiheesta muualla

• häll Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Võro

Substantiivi

häll (gen hällü, part hällü)

1. kehto

   Lats' maka hällün.

2. Lapsi nukkuu kehdossa.

   hällüst havvaniq

   kehdosta hautaan

Lähteet

• võro-eesti-võro sõnaraamat / Võro instituut 2013

Verkkoversio: synaq