frango

Latina

Verbi

frangō (III) (akt. prees. inf. frangere, ind. perf. y. 1. p. frēgī, part. perf. fractus) (taivutus[luo])

1. rikkoa

Portugali

Substantiivi

frango m. (monikko frangos)

1. tipu
2. kana (ruokana)

Liittyvät sanat

• galo