erlegen

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. erlegt
ind. imperf. y. 3. p. erlegte
part. perf. erlegt
apuverbi haben

erlegen

  1. kaataa, surmata (eläin)
    Die Frau hat einen Elch erlegt.
    Nainen kaatoi hirven.

Etymologia[muokkaa]

er- + legen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]