einhergehen

Saksa

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	geht einher
ind. imperf. y. 3. p.	ging einher
part. perf.	einhergegangen
apuverbi	sein

einher|gehen

1. (ylätyyliä) mit (d) einhergehen tapahtua samanaikaisesti jnk kanssa, liittyä kiinteästi jhk, tuoda mukanaan jnk, tulla jnk mukana

   Die Grippe ist mit Fieber einhergegangen.

   Kuume tuli flunssan mukana. t. Flunssa toi mukanaan kuumeen.