dricka

Ruotsi

Substantiivi

dricka yl. (1) (yks. määr. drickan[luo], mon. epämäär. drickor[luo], mon. määr. drickorna[luo])

1. juoma
2. vaarinkalja

Verbi

dricka (epäsäännöllinen)

1. juoda

Taivutus

Taivutus – dricka
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	dricker	dricks, drickes
imperfekti	drack	dracks
supiini	druckit	druckits
imperatiivi	drick	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: dricka
• passiivin infinitiivi: drickas
• aktiivin part. prees: drickande
• passiivin part. prees: drickandes
• part. perf.: yl. drucken, n. drucket, määr./mon. druckna

Aiheesta muualla

• dricka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)