bråka

Katso myös: braka

Ruotsi

Verbi

bråka (1)

1. mellastaa, rettelöidä, riidellä, hälytä
2. reistailla

Taivutus

Taivutus – bråka
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	bråkar[luo]	bråkas
imperfekti	bråkade	bråkades
supiini	bråkat	bråkats
imperatiivi	bråka	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: bråka
• passiivin infinitiivi: bråkas
• aktiivin part. prees: bråkande [luo]
• passiivin part. prees: bråkandes
• part. perf.: yl. bråkad, n. bråkat, määr./mon. bråkade

Aiheesta muualla

• bråka Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)