vivo

Espanja

Adjektiivi

1. (+ estar) elävä
2. (+ ser) eläväinen, vilkas
3. (TV-lähetyksistä tms.) suora

Verbi

vivo

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ivir

Esperanto

Substantiivi

vivo (yks. akk. vivon; mon. vivoj, mon. akk. vivojn)

1. elämä

Etymologia

vivi + -o

Liittyvät sanat

• viva

Italia

Adjektiivi

vivo m., viva f.[luo] (monikko vivi m.[luo], vive f.[luo])

1. elävä, elossa oleva

   "sono vivi e stanno bene"

Verbi

vivo

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä vivere

Latina

Adjektiivi

vīvō

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta vīvus
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta vīvus
3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta vīvus
4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta vīvus

Verbi

viō (III) (akt. prees. inf. viere, ind. perf. y. 1. p. vī, part. perf. vixus) (taivutus[luo])

1. elää