Liite:Verbitaivutus/suomi/haravoida

• verbi haravoida, taivutustyyppi 68

fi Suomi Verbi haravoida haravoida

Vartalot

vokaalivartalo	haravoi-
heikko vokaalivartalo	-
vahva vokaalivartalo	-
konsonanttivartalo	-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	haravoin (haravoitsen)	en haravoi (haravoitse)		minä	olen haravoinut	en ole haravoinut
sinä	haravoit (haravoitset)	et haravoi (haravoitse)		sinä	olet haravoinut	et ole haravoinut
hän	haravoi (haravoitsee)	ei haravoi (haravoitse)		hän	on haravoinut	ei ole haravoinut
me	haravoimme (haravoitsemme)	emme haravoi (haravoitse)		me	olemme haravoineet	emme ole haravoineet
te Te	haravoitte (haravoitsette) -"-	ette haravoi (haravoitse) -"-		te Te	olette haravoineet olette haravoinut	ette ole haravoineet ette ole haravoinut
he	haravoivat (haravoitsevat)	eivät haravoi (haravoitse)		he	ovat haravoineet	eivät ole haravoineet
passiivi	haravoidaan	ei haravoida		passiivi	on haravoitu	ei ole haravoitu
imperfekti				pluskvamperfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	haravoin (haravoitsin)	en haravoinut		minä	olin haravoinut	en ollut haravoinut
sinä	haravoit (haravoitsit)	et haravoinut		sinä	olit haravoinut	et ollut haravoinut
hän	haravoi (haravoitsi)	ei haravoinut		hän	oli haravoinut	ei ollut haravoinut
me	haravoimme (haravoitsimme)	emme haravoineet		me	olimme haravoineet	emme olleet haravoineet
te Te	haravoitte (haravoitsitte) -"-	ette haravoineet ette haravoinut		te Te	olitte haravoineet olitte haravoinut	ette olleet haravoineet ette olleet haravoinut
he	haravoivat (haravoitsivat)	eivät haravoineet		he	olivat haravoineet	eivät olleet haravoineet
passiivi	haravoitiin	ei haravoitu		passiivi	oli haravoitu	ei ollut haravoitu

Konditionaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	haravoisin (haravoitsisin)	en haravoisi (haravoitsisi)		minä	olisin haravoinut	en olisi haravoinut
sinä	haravoisit (haravoitsisit)	et haravoisi (haravoitsisi)		sinä	olisit haravoinut	et olisi haravoinut
hän	haravoisi (haravoitsisi)	ei haravoisi (haravoitsisi)		hän	olisi haravoinut	ei olisi haravoinut
me	haravoisimme (haravoitsisimme)	emme haravoisi (haravoitsisi)		me	olisimme haravoineet	emme olisi haravoineet
te Te	haravoisitte (haravoitsisitte) -"-	ette haravoisi (haravoitsisi) -"-		te Te	olisitte haravoineet olisitte haravoinut	ette olisi haravoineet ette olisi haravoinut
he	haravoisivat (haravoitsisivat)	eivät haravoisi (haravoitsisi)		he	olisivat haravoineet	eivät olisi haravoineet
passiivi	haravoitaisiin	ei haravoitaisi		passiivi	olisi haravoitu	ei olisi haravoitu

Potentiaali
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	haravoinen	en haravoine		minä	lienen haravoinut	en liene haravoinut
sinä	haravoinet	et haravoine		sinä	lienet haravoinut	et liene haravoinut
hän	haravoinee	ei haravoine		hän	lienee haravoinut	ei liene haravoinut
me	haravoinemme	emme haravoine		me	lienemme haravoineet	emme liene haravoineet
te Te	haravoinette -"-	ette haravoine -"-		te Te	lienette haravoineet lienette haravoinut	ette liene haravoineet ette liene haravoinut
he	haravoinevat	eivät haravoine		he	lienevät haravoineet	eivät liene haravoineet
passiivi	haravoitaneen	ei haravoitane		passiivi	lienee haravoitu	ei liene haravoitu

Imperatiivi
preesens				perfekti
persoona	myönteinen	kielteinen		persoona	myönteinen	kielteinen
minä	–	–		minä	–	–
sinä	haravoi (haravoitse)	älä haravoi (haravoitse)		sinä	–	–
hän	haravoikoon	älköön haravoiko		hän	olkoon haravoinut	älköön olko haravoinut
me	haravoikaamme	älkäämme haravoiko		me	–	–
te Te	haravoikaa -"-	älkää haravoiko -"-		te Te	–	–
he	haravoikoot	älkööt haravoiko		he	olkoot haravoineet	älkööt olko haravoineet
passiivi	haravoitakoon	älköön haravoitako		passiivi	olkoon haravoitu	älköön olko haravoitu

Nominaalimuodot

infinitiivit				partisiipit
		aktiivi	passiivi		aktiivi	passiivi
1.		haravoida		preesens	haravoiva (haravoitseva)	haravoitava
pitkä 1.		haravoidakseen1		perfekti	haravoinut	haravoitu
2.	inessiivi	haravoidessa2	haravoitaessa	agentti	haravoima (haravoitsema)4
	instruktiivi	haravoiden	–	kielteinen agentti	haravoimaton (haravoitsematon)
3.	inessiivi	haravoimassa (haravoitsemassa)	–	1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa 3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"
	elatiivi	haravoimasta (haravoitsemasta)	–
	illatiivi	haravoimaan (haravoitsemaan)	–
	adessiivi	haravoimalla (haravoitsemalla)	–
	abessiivi	haravoimatta (haravoitsematta)	–
	instruktiivi	haravoiman	haravoitaman
4.		haravoiminen (haravoitseminen)
5		haravoimaisillaan (haravoitsemaisillaan)3