Gläubige

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

der Gläubige m., die Gläubige f. (monikko die Gläubigen; ks. taivutus tarkemmin alhaalta)

  1. uskovainen ihminen

Taivutus[muokkaa]

  • Sana taipuu adjektiivin tavoin. Maskuliinimuoto viittaa miespuoliseen henkilöön, feminiinimuoto naispuoliseen.
Vahva taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
maskuliini feminiini
nominatiivi Gläubiger Gläubige Gläubige
akkusatiivi Gläubigen Gläubige Gläubige
datiivi Gläubigem Gläubiger Gläubigen
genetiivi Gläubigen Gläubiger Gläubiger
Heikko taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
maskuliini feminiini
nominatiivi (der) Gläubige (die) Gläubige (die) Gläubigen
akkusatiivi (den) Gläubigen (die) Gläubige (die) Gläubigen
datiivi (dem) Gläubigen (der) Gläubigen (den) Gläubigen
genetiivi (des) Gläubigen (der) Gläubigen (der) Gläubigen
Sekataivutus
(possessiivipronominien ja pronominin kein jälkeen)
sijamuoto yksikkö monikko
maskuliini feminiini
nominatiivi (mein, kein) Gläubiger (meine, keine) Gläubige (meine, keine) Gläubigen
akkusatiivi (meinen, keinen) Gläubigen (meine, keine) Gläubige (meine, keine) Gläubigen
datiivi (meinem, keinem) Gläubigen (meiner, keiner) Gläubigen (meinen, keinen) Gläubigen
genetiivi (meines, keines) Gläubigen (meiner, keiner) Gläubigen (meiner, keiner) Gläubigen

Etymologia[muokkaa]

substantivoitu adjektiivista gläubig