Dirne

Katso myös: dirne

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	die Dirne	die Dirnen
akkusatiivi	die Dirne	die Dirnen
datiivi	der Dirne	den Dirnen
genetiivi	der Dirne	der Dirnen
25

Dirne f. (monikko Dirnen)

1. (vanhahtava, halventava, Raamattu) prostituoitu
2. (murteellinen, yleiskielessä vanhentunut) tyttö, nuori nainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈdɪʁnə/, [ˈdɪʁnə], [ˈdɪɐ̯nə]

Etymologia

• keskiyläsaksan sanasta dierne (’tyttö’; ’palvelija’) < samaa tarkoittavasta muinaisyläsaksan sanasta diorna tai thiorna < germaanisen kantakielen sanasta *þewernǭ tai *þewernō (’piika’, ’palvelustyttö’) < indoeurooppalaisen kantakielen verbistä *tekw- (’juosta’, ’virrata’)