Archäophyt

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Archäophyt	die Archäophyten
akkusatiivi	den Archäophyten	die Archäophyten
datiivi	dem Archäophyten	den Archäophyten
genetiivi	des Archäophyten	der Archäophyten
31

Archäophyt m. (monikko Archäophyten)

1. (kasvitiede) muinaistulokas

Etymologia

• muinaiskreikan sanoista ἀρχαῖος (arkhaîos, ’muinainen’‎) ja φυτόν (futón, ’‎kasvi’‎)

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset kirjoitusasut

• Archaeophyt