-sto

Suomi

Suffiksi

-sto (1) tai (2) (etuvokaalisessa sanassa -stö)

1. johdin, joka liitetään takavokaaliseen substantiiviin (a, o, u) ja jolla muodostetaan substantiiveja, jotka tarkoittavat kyseisten asioitten muodostamaa ryhmää, kokonaisuutta tai paikkaa
2. sukunimen pääte

Huomautukset

• Johdin liitetään yksikön heikkoasteiseen vartaloon (eli yksikön genetiivi ilman n-kirjainta):

  vara, vara|n > varasto

  kirja, kirja|n > kirjasto

  tieto, tiedo|n > tiedosto

• Nominatiivissa i-loppuisissa, mutta e-vartaloisissa kaksitavuisissa sanoissa johdinta edeltävä i voidaan tulkita joko osaksi vartaloa tai johdinta:

  kuusi, vokaalivartalo kuuse- → kuus|e + -isto tai kuusi + -sto = kuusisto

Etymologia

• [2] sukunimen pääte: Alun perin stO-nimet perustuvat asutusnimiin. Myöhemmin mallin mukaan on tehty myös uusia sukunimiä.

Käännökset

1. paikkaa ilmaiseva johdin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• -isto/-istö
• Luokka: Suomen kielen stO-nominit