كابوس

Arabia

Substantiivi

كَابُوس (kābūs) m. (monikko كَوَابِيس (kawābīs))

1. painajainen
2. incubus

Taivutus

Taivutus – كَابُوس
epämääräinen taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	كَابُوسٌ (kābūsun)	كَابُوسٌ (kawābīsun)
akkusatiivi	كَابُوسًا (kābūsan)	كَابُوسًا (kawābīsan)
genetiivi	كَابُوسٍ (kābūsin)	كَابُوسٍ (kawābīsin)
määräinen taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
akkusatiivi	اَلْكَابُوسُ (al-kābūsu)	اَلْكَابُوسُ (al-kawābīsu)
akkusatiivi	اَلْكَابُوسَ (al-kābūsa)	اَلْكَابُوسَ (al-kawābīsa)
genetiivi	اَلْكَابُوسِ (al-kābūsi)	اَلْكَابُوسِ (al-kawābīsi)

Etymologia

juurikonsonanteista ك ب س (k-b-s)