ابن
 |
Arabia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]اِبْن (ibn) m. (monikko بَنُون (banūn))
- poika (jonkun oma miespuolinen lapsi tai jälkeläinen)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus – اِبْن | |||
|---|---|---|---|
| epämääräinen taivutus | |||
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | اِبْنٌ (ibnun) | بَنُونٌ (banūnun) | |
| akkusatiivi | اِبْنًا (ibnan) | بَنُونًا (banūnan) | |
| genetiivi | اِبْنٍ (ibnin) | بَنُونٍ (banūnin) | |
| määräinen taivutus | |||
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| akkusatiivi | اَلْاِبْنُ (al-ibnu) | اَلْبَنُونُ (al-banūnu) | |
| akkusatiivi | اَلْاِبْنَ (al-ibna) | اَلْبَنُونَ (al-banūna) | |
| genetiivi | اَلْاِبْنِ (al-ibni) | اَلْبَنُونِ (al-banūni) | |