äännähtää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
äännähtää (53-F) (taivutus[luo])
- päästää suullaan tai kurkullaan muu kuin puheääni
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæːnːæht̪æːˣ/
- tavutus: ään‧näh‧tää
Etymologia[muokkaa]
momentaanijohdos verbistä ääntää: heikko vartalo *äännä- + -htää
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: äännähdys
- verbit: äännähdellä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- äännähtää Kielitoimiston sanakirjassa