Siirry sisältöön

ääntää

Wikisanakirjasta

Suomi

Verbi

ääntää (54-J) (taivutus[luo])

tehdä ääni elimillä liikkeitä, joilla syntyy tietty äänne

Ääntäminen

IPA: /ˈæːnt̪æːˣ/
tavutus: ään‧tää

Etymologia

johdos substantiivista ääni (konsonanttivartalo ään- + johdin -tä- + infinitiivin tunnus -ä) ^[1]

Käännökset

1. tehdä äänielimillä liikkeitä, joilla syntyy tietty äänne

englanti: pronounce
ido: artikular

italia: pronunciare
ranska: prononcer

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: äänne, ääntiö, ääntämys, ääntö
verbit: momentaaninen äännähtää, ääntyä, frekventatiivinen äännellä

Aiheesta muualla

ääntää Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=ääntää&oldid=4950605”