ääntää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæːnt̪æːˣ/
- tavutus: ään‧tää
Etymologia[muokkaa]
johdos substantiivista ääni (ään- + -tä- + -ä)[1]
Käännökset[muokkaa]
1. tehdä äänielimillä liikkeitä, joilla syntyy tietty äänne
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: äänne, ääntämys, ääntö
- verbit: momentaaninen äännähtää, ääntyä, frekventatiivinen äännellä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ääntää Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.