yksitoikkoinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
yksitoikkoinen
- samanlaisena, tasaisena jatkuva; monotoninen, ikävystyttävä
Etymologia[muokkaa]
Lukusana yksi + toikkoinen, joka on johdos ojollaan olemista ilmaisevasta sanavartalosta. Samasta vartalosta on muodostettu myös sanat tojottaa, toikottaa ja toikkaroida.[1]
Sana esiintyy ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa merkityksessä ’yksinkertainen’ vuonna 1745 muodossa yksitokkoinen. Nykymerkityksessa sana tunnetaan Julius Krohnin käyttämänä vuodelta 1862.[1]
Käännökset[muokkaa]
1. samanlaisena, tasaisena jatkuva
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: yksitoikkoisesti
- substantiivit: yksitoikkoisuus