monotoninen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
monotoninen (38) (komparatiivi monotonisempi, superlatiivi monotonisin) (taivutus [luo])
- yksitoikkoinen
- (matematiikka) vain yhteen suuntaan muuttuva
- Monotoninen funktio on funktio, jonka arvot pelkästään kasvavat tai vähenevät määrittelyjoukossaan.
- (kreikan kielestä) ilman aksenttimerkkejä kirjoitettu
Käännökset[muokkaa]
1. yksitoikkoinen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: monotonisesti
- substantiivit: monotonisuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- monotoninen Kielitoimiston sanakirjassa