viinapää
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
viinapää
- kyky sietää suuria määriä alkoholia
- Kieltolaki muokkasi kansalaisten viinanjuontia tavalla, joka sinetöi “suomalaisen viinapään” osaksi kulttuurista omakuvaa. (Kaleva, L. Kolbe)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋiːnɑˌpæː/
- tavutus: vii‧na‧pää
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- viinapää Kielitoimiston sanakirjassa