utfall

Wikisanakirjasta

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

utfall n. (5) (yks. määr. utfallet [luo], mon. epämäär. utfall, mon. määr. utfallen [luo])

  1. (sanallinen) hyökkäys, ryntäys (jkn kimppuun)
  2. lopputulos, seuraus, loppu
  3. (miekkailu) syöksy