seuraus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

seuraus (39)[1]

  1. jostain aiheutuva tilanne, asiaintila tai tapahtuma, tulos

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈseu̯rɑus/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seuraus seuraukset
genetiivi seurauksen seurausten
seurauksien
partitiivi seurausta seurauksia
akkusatiivi seuraus;
seurauksen
seuraukset
sisäpaikallissijat
inessiivi seurauksessa seurauksissa
elatiivi seurauksesta seurauksista
illatiivi seuraukseen seurauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi seurauksella seurauksilla
ablatiivi seuraukselta seurauksilta
allatiivi seuraukselle seurauksille
muut sijamuodot
essiivi seurauksena seurauksina
translatiivi seuraukseksi seurauksiksi
abessiivi seurauksetta seurauksitta
instruktiivi seurauksin
komitatiivi seurauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo seuraukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
seuraus-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39