tuulla

Suomi

Verbi

tuulla (67) (taivutus)

1. (ilmasta) liikkua, puhaltaa, aiheuttaa tuulta
2. (kuvaannollisesti) jossakin asioiden liikkuvuus on suuri; jossakin tapahtuu jotakin paljon (esim. äkillisiä, yllättäviä asioita)

   Yrityksen johdossa tuulee nyt oikein kunnolla. 'Yrityksen johto vaihtuu nyt tiheään.'

Käännökset

1.tuuli

englanti: blow ruotsi: blåsa

saksa: blasen, wehen viro: puhuma