sona

Katso myös: sõna, sõnā ja šona

Latina

Verbi

sonā

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sonō

Ruotsi

Verbi

sona (1)

1. hyvittää, sovittaa

Taivutus

Taivutus – sona
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	sonar	sonas
imperfekti	sonade	sonades
supiini	sonat	sonats
imperatiivi	sona	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: sona
• passiivin infinitiivi: sonas
• aktiivin part. prees: sonande
• passiivin part. prees: sonandes
• part. perf.: yl. sonad, n. sonat, määr./mon. sonade