oppipoika

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

oppipoika

  1. käsityöläisammattien alin taso, josta saattoi yletä kisälliksi ja edelleen mestariksi
  2. yleisesti jonkun seuraaja; aloittelija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈopːiˌpoi̯kɑ/
  • tavutus: op‧pi‧poi‧ka

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]