monikollinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
monikollinen (38) (komparatiivi monikollisempi, superlatiivi monikollisin) (taivutus [luo])
- (kielitiede) sellainen, joka on monikkomuodossa, monikossa oleva
- (kielitiede) sellainen, jolla on olemassa yksi tai useampi monikkomuoto
- (kielitiede) monikkoon tai monikollisuuteen liittyvä tai kuuluva
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, joka on monikkomuodossa, monikossa oleva; sellainen, jolla on monikkomuoto
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: monikollisuus
Adjektiivi[muokkaa]
monikollinen
- (logistiikka) useita kolleja käsittävä
- Monikollinen lähetys tulee usein edullisemmaksi kuin useiden kollien yksittäin lähettäminen.
Etymologia[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- monikollinen Kielitoimiston sanakirjassa