kema

Suomi

Substantiivi

kema (9)

1. (slangia) sylki, lima
2. (slangia) sperma

Ainu

Substantiivi

kema (katakana: ケマ) (omistusmuoto kema, kemaha)

1. jalka (koko raaja lonkasta jalkaterän kärkeen)
2. juuri

Liittyvät sanat

cikir, ure

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Ruotsi

Verbi

kema (1)

1. (arkikieltä) kuivapestä, pestä kemiallisesti

Etymologia

• lyhentymä verbistä kemtvätta; ensimmäinen tunnettu esiintymä vuodelta 1999

Uzbekki

Substantiivi

kema

1. laiva, alus

Etymologia

• turkkilaisen kantakielen sanasta *kēmi