kansankokous

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kansankokous

  1. tilaisuus, mielenosoitus t. kokoontuminen, johon kansa (eli kansalaiset t. ihmiset yhteiskunnissa, joissa ei ole kansalaisoikeuksia) kokoontuu yleensä jonkin päivänpolttavan aiheen tiimoilta.
    Perestroikan ja glasnostin myötä kaikenlaiset kansankokoukset yleistyivät Neuvostoliitossa. Demokratisoituminen oli todellinen tulevaisuudennäkymä.
    Vuonna 1987 Tallinnan Hirveparkin kansankokouksissa vaadittiin ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen julkistamista kokonaisuudessaan ja tuotiin esille virolaisuuden ja Viron tasavallan sinimustavalkoinen trikolori.

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana osista kansa (genetiivi) ja kokous

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]