vanhinna
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vanhinna
- (vanhahtava, runollinen) (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta vanhin
– Soisi en sortuvan majamme harjan
Poikani, vanhinna veljessarjan,
toimella työhösi tarttuos,
kotisi turvaksi varttuos!
- (Immi Hellén: Isäni perintö, 1930)