uurrekieli

Suomi

Substantiivi

uurrekieli (5)

1. sairaus, joka synnyttää kieleen uurteita, joihin saattaa kehittyä toisinaan kivuliaita tulehduksia; esiintyy joskus yhdessä karttakielen kanssa

Ääntäminen

• IPA: /ˈuːrːeˌkie̯li/
• tavutus: uur‧re‧kie‧li

Etymologia

• yhdyssana sanoista uurre ja kieli

Käännökset

1. eräs suun sairaus

englanti: fissured tongue espanja: lengua fisurada f., lengua escrotal f. italia: lingua scrotale f. portugali: língua fissurada f., língua escrotal f.

ranska: langue fissurée f. ruotsi: skrotaltunga, fårad tunga saksa: Faltenzunge f., Furchenzunge f. venäjä: складчатый язык m.