uniforme

Espanja

Adjektiivi

uniforme m./f. (monikko uniformes m./f.)

1. yhtenäinen, yhdenmukainen

Substantiivi

uniforme m. (monikko uniformes)

1. univormu, virkapuku

Italia

Adjektiivi

uniforme m./f. (monikko uniformi[luo] m./f.)

1. yhdenmukainen

Substantiivi

uniforme f. (monikko uniformi[luo])

1. univormu

Kroatia

Substantiivi

uniforme

1. monikon nominatiivimuoto sanasta uniforma
2. yksikön genetiivimuoto sanasta uniforma
3. monikon akkusatiivimuoto sanasta uniforma
4. monikon vokatiivimuoto sanasta uniforma

Portugali

Adjektiivi

uniforme m./f. (monikko uniformes m./f.)

1. yhtenäinen, yhdenmukainen

Substantiivi

uniforme m. (monikko uniformes)

1. univormu

Ranska

Adjektiivi

uniforme m./f. (monikko uniformes[luo] m./f.)

1. yhdenmukainen, tasainen, säännöllinen

Substantiivi

uniforme f. (monikko uniformes[luo])

1. sotilaspuku

Substantiivi

uniforme m. (monikko uniformes[luo])

1. virkapuku, univormu

Aiheesta muualla

• uniforme Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)