ulkona
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]ulkona (komparatiivi ulompana, superlatiivi uloimpana)
- jonkin ulkopuolella, ei sisällä
- Koiran kieli roikkui ulkona.
- (puhekieltä) olla tietämätön puheena olevasta asiasta
- En tiedä mistä puhutte, olen aivan ulkona.
- (urheilu) pelialueen rajan ulkopuolella
- Syöttö oli ulkona.
- Viimeinen lyönti on ulkona ― laiton lyönti ja palo.
- ulkoilmassa
- Ulkona on monin verroin hauskempi pyöräillä, kuin polkea korvikkeena olevalla kuntopyörällä.
- poissa omasta kodista
- Pyhänä käymme ulkona syömässä.
- Vaimo käy tyttöjen kanssa ulkona.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈulkonɑ/
- tavutus: ul‧ko‧na
Huomautukset
[muokkaa]Sanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:
| →○ | ulos |
|---|---|
| ○ | ulkona |
| ○→ | ulkoa |
Etymologia
[muokkaa]Lokatiivi sanasta ulko-: ulko- + -na
Käännökset
[muokkaa]4. ulkoilmassa
|
Ks. ulkoilmassa |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ulkona Kielitoimiston sanakirjassa
- ulkona Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 247 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa