ulkomaa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ulkomaa (18)

  1. (tavallisesti monikossa) vieras valtio, kotimaan ulkopuolella oleva alue; myös maa, joka ei ole tuttu
    lähteä ulkomaille

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈulkoˌmɑː/
  • tavutus: ul‧ko‧maa

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista ulko- ja maa

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ulkomaanapu, ulkomaanedustus, ulkomaanelävä, ulkomaankauppa, ulkomaanlehtori, ulkomaanliikenne, ulkomaanmatka, ulkomaanmatkailu, ulkomaanosasto, ulkomaanpassi, ulkomaanpuhelu, ulkomaanraha, ulkomaantyöntekijä, ulkomaanvaluutta, ulkomaanvelka

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ulkomaa Kielitoimiston sanakirjassa