tunge
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
tunge
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tunkea
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tunkea
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tunkea
Norja[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tung|e -en, -er, -ene
- (anatomia) kieli
Ruotsi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
tunge
- (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko muoto sanasta tung
Tanska[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tunge yl. (yks. määr. tungen[luo], mon. epämäär. tunger[luo], mon. määr. tungerne[luo])
- (anatomia) kieli