tuleentua

Suomi

Verbi

tuleentua (52-J) (taivutus [luo])

1. kypsyä (viljelykasvista)

   Samanaikaisesti sen kanssa tuleentuu usein myös syysrypsi.

   Se ei yleensä ehdi tuleentua Suomessa.

   Syksyä kohti tattari alkaa tuleentua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uleːnˌt̪uɑˣ/
• tavutus: tu‧leen‧tu‧a

Liittyvät sanat

• tuleutua

Johdokset

• substantiivit: tuleentuminen

Aiheesta muualla

• tuleentua Kielitoimiston sanakirjassa