tordön

Ruotsi

Substantiivi

tordön n. (5) (yks. määr. tordönet[luo], mon. epämäär. tordön, mon. määr. tordönen [luo])

1. (ylätyyliä, runokieli) ukkonen, ukkosen jyrinä, jyly

Etymologia

< muinaisruotsin þordyn (Þorr "Thor" + dyn "pauhu", "melu")

Liittyvät sanat

• dunder
• dån
• åska