ukkonen
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ukkonen (38)
- ilmassa olevan, ilmamassojen hankauksessa syntyneen sähkön purkaus; sen tuottama jylisevä ääni
- myrsky, jonka aikana ukostaa, ukkosmyrsky
- Ulkona on ukkonen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈukːonen/
- tavutus: uk‧ko‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ukkonen | ukkoset |
| genetiivi | ukkosen | ukkosten ukkosien |
| partitiivi | ukkosta | ukkosia |
| akkusatiivi | ukkonen; ukkosen |
ukkoset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ukkosessa | ukkosissa |
| elatiivi | ukkosesta | ukkosista |
| illatiivi | ukkoseen | ukkosiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ukkosella | ukkosilla |
| ablatiivi | ukkoselta | ukkosilta |
| allatiivi | ukkoselle | ukkosille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ukkosena (ukkosna) |
ukkosina |
| translatiivi | ukkoseksi | ukkosiksi |
| abessiivi | ukkosetta | ukkositta |
| instruktiivi | – | ukkosin |
| komitatiivi | – | ukkosine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ukkose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ukkos- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. ilmassa olevan, ilmamassojen hankauksessa syntyneen sähkön purkaus; sen tuottama jylisevä ääni
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: ukkostaa
Yhdyssanat
[muokkaa]rintamaukkonen, ukkosenilma, ukkosenjohdatin, ukkosenjyrinä, ukkosenjyrähdys, ukkosilma, ukkoskausi, ukkoskuuro, ukkosmyrsky, ukkospilvi, ukkospuuska, ukkosrintama, ukkossade
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ukkonen Kielitoimiston sanakirjassa
- ukkonen Tieteen termipankissa
- Artikkeli 3465 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa